Selitys Ilmestyskirjan kronologiseen kaavioon
Tämän kaavion tarkoituksena on kuvata Ilmestyskirjan lopun ajan tapahtumien järjestystä Raamatun kokonaisilmoituksen valossa. Ilmestyskirjassa Johannes sekä näkee että kuulee profeetallista ilmoitusta. Hän näkee sinettien avaamisen, pasuunatuomiot, maljat, pedon vallan, Babylonin tuomion, Karitsan häät, Herran tulemuksen ja tuhatvuotisen valtakunnan. Samalla hän kuulee taivaallisia ääniä, enkelien julistuksia, vanhinten ylistystä ja selityksiä siitä, mitä tapahtumat merkitsevät.
Siksi kaavio ei lähde siitä, että kaikki Ilmestyskirjan luvut toteutuisivat yksinkertaisesti siinä järjestyksessä kuin ne kirjassa luetaan. Ilmestyskirjassa on selviä jaksoja, joissa samaa lopun ajan kokonaisuutta näytetään eri näkökulmista. Sinetit, pasuunat, maljat, kolme enkeliä, kaksi todistajaa, peto ja Babylon eivät muodosta vain mekaanista peräkkäistä sarjaa, vaan ne täytyy sovittaa yhteen sen kanssa, mitä koko Raamattu opettaa Herran päivästä, Kristuksen tulemuksesta, Jumalan vihasta, pyhien vainosta ja ensimmäisestä ylösnousemuksesta.
Kaavion jokainen sijoitus pyritään selittämään niistä raamatunkohdista käsin, joiden perusteella kyseinen kohta on asetettu aikajanalle. Joissakin kohdissa Raamattu antaa täsmällisen ajallisen kiinnekohdan, joissakin kohdissa kyse on tekstien yhteensovittamisesta ja siksi sijoitus on esitettävä varovaisemmin.
Kaaviossa vihreät ympyrät kuvaavat sinettejä, siniset pasuunoita ja punaiset Jumalan vihan maljoja. Vasemmalta oikealle kuljettaessa nähdään ensin sinettien alkuvaihe, sitten pasuunatuomioiden alkaminen, kaksi todistajaa, antikristuksen ja väärän profeetan aika, Jumalan vihan maljat, Babylonin tuho, Harmagedon, Jeesuksen näkyvä tulemus, ensimmäinen ylösnousemus ja Herran päivä, joka jatkuu tuhat vuotta.
1. Sinetit avaa Karitsa; kyse ei ole sattumanvaraisista tapahtumista
Ilmestyskirjan sinetit eivät avaudu ihmisen, pedon tai Saatanan käskystä, vaan Karitsa avaa ne. Tämä on tärkeä lähtökohta. Sinetit eivät kuvaa vain maailmanhistoriallisia levottomuuksia, vaan Jumalan sallimia ja Karitsan avaamia tuomioiden alkuvaiheita. Siksi ne on luettava Raamatun oman tuomiokielen valossa.
Ilm. 6 alkaa sillä, että Karitsa avaa sinetit yksi kerrallaan. Ensimmäisen sinetin kohdalla Johannes näkee valkoisen hevosen ja sen selässä ratsastajan, jolla on jousi:
Ilm. 6:2: "Ja minä näin, ja katso: valkea hevonen; ja sen selässä istuvalla oli jousi, ja hänelle annettiin seppele, ja hän lähti voittajana ja voittamaan."
Tässä kohdassa ei mainita nuolia. Se on huomionarvoista. Ratsastajalla on jousi, mutta nuolien vaikutus alkaa näkyä seuraavien sinettien sisällössä: sota, nälkä, kuolema, rutto ja pedot. Kaavion vasemmassa yläkulmassa olevat Vanhan testamentin kohdat auttavat ymmärtämään tätä. Raamatussa Jumalan jousi ja nuolet ovat usein tuomiokuvastoa.
Psalmi 7 sanoo:
Ps. 7:12–14: "(12) Jumala on vanhurskas tuomari ja Jumala, joka vihastuu joka päivä. (13) Jos kääntymystä ei tule, niin hän teroittaa miekkansa, jännittää jousensa ja tähtää sillä; (14) hän valmistaa surma-aseet ja tekee nuolensa palaviksi."
Tässä näkyy tuomion periaate: jos kääntymystä ei tule, Jumala jännittää jousensa ja valmistaa nuolensa. Tämä sopii sinettien alkuun. Ensimmäisessä sinetissä näkyy jousi, mutta seuraavissa sineteissä nähdään, millaisina Jumalan tuomiot alkavat toteutua maailmassa.
Sama ajatus tulee esiin Mooseksen virressä:
5. Moos. 32:23–25: "(23) Minä kasaan onnettomuuksia heidän päällensä, kaikki nuoleni minä heihin ammun. (24) He nääntyvät nälkään ja menehtyvät ruttoon, kulkutautien poltteeseen; minä lähetän heidän kimppuunsa petojen hampaat ja tomussa matelevaisten myrkyn. (25) Ulkona surmaa miekka ja sisällä kauhu..."
Tässä Jumalan nuolet selitetään käytännössä: nälkä, rutto, kulkutauti, pedot ja miekka. Juuri nämä samat tuomion välineet nousevat esiin Ilm. 6:ssa sinettien edetessä. Siksi ensimmäisen ratsastajan jousi ilman mainittuja nuolia voidaan ymmärtää tuomion alkamisen merkiksi, jonka nuolet tulevat esiin seuraavien sinettien vaikutuksissa.
Hesekiel vahvistaa saman tuomiokielen:
Hes. 5:16–17: "(16) ...kun minä lähetän heidän kimppuunsa nälän pahat nuolet, joista tulee tuhooja ja jotka minä lähetän teitä tuhoamaan; ja minä vielä lisään teille nälkää ja murran teiltä leivän tuen. (17) Ja minä lähetän teidän kimppuunne nälän ja pahat petoeläimet... rutto ja veri käyvät sinun ylitsesi, ja minä annan miekan tulla sinun ylitsesi. Minä, Herra, olen puhunut."
Ja vielä Hes. 14 kokoaa nämä yhteen nimellä "neljä kovaa tuomiota":
Hes. 14:21: "Mutta näin sanoo Herra, Herra: Mitä sitten, kun minä lähetän Jerusalemin yli neljä kovaa tuomiotani: miekan, nälän, pahat petoeläimet ja ruton hävittämään siitä ihmiset ja eläimet!"
Näiden kohtien valossa Ilmestyskirjan sinettien alku ei ole irrallinen kuvaus. Raamattu itse antaa avaimen: Jumalan jousi ja nuolet liittyvät Hänen tuomioihinsa, ja nuo tuomiot ilmenevät nälän, ruton, miekan ja petojen kautta.
2. Sinetit 1–4: synnytystuskat ja tuomioiden alku
Ensimmäiset neljä sinettiä muodostavat kokonaisuuden. Niissä ratsastajat lähtevät liikkeelle ja seurauksena on valloitusta, sotaa, nälkää ja kuolemaa. Neljäs sinetti kokoaa tämän huipentumana yhteen:
Ilm. 6:8: "Ja minä näin, ja katso: hallava hevonen; ja sen selässä istuvan nimi oli Kuolema, ja Tuonela seurasi hänen mukanaan, ja heidän valtaansa annettiin neljäs osa maata, valta tappaa miekalla ja nälällä ja rutolla ja maan petojen kautta."
Tämä vastaa suoraan Vanhan testamentin tuomiokieltä. Miekka, nälkä, rutto ja pedot eivät ole satunnaisia ilmaisuja, vaan Raamatun omia tuomiokategorioita. Siksi kaaviossa neljännen sinetin kohdalla oleva ilmaisu "¼ ihmisistä kuolee" on raamatullisesti perusteltu.
Näitä sinettejä voidaan verrata myös Jeesuksen opetukseen synnytystuskista. Hän sanoi, että ennen loppua tulee sotia, sanomia sodista, nälänhätää ja maanjäristyksiä monin paikoin:
Matt. 24:6–8: "(6) Ja te saatte kuulla sotien melskettä ja sanomia sodista; katsokaa, ettette peljästy. Sillä näin täytyy tapahtua, mutta tämä ei ole vielä loppu. (7) Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee monin paikoin. (8) Mutta kaikki tämä on synnytystuskien alkua."
Kaavion ilmaisu "synnytystuskat ja poltot kiihtyvät" sopii tähän. Sinetit 1–4 eivät vielä ole lopullinen Jumalan vihan vuodatus, mutta ne ovat tuomion alkamista ja maailman valmistumista lopullista ratkaisua varten. Ne osoittavat, että Jumala alkaa ravistella maailmaa.
3. Ensimmäinen enkeli: iankaikkinen evankeliumi ja tuomion hetki
Kaaviossa ensimmäinen enkeli sijoittuu nykyisen aikakauden viimeiseen ratkaisuvaiheeseen, ennen pasuunoiden tuomiosarjan alkamista. Tällöin evankeliumi on vielä julistettavana kaikille kansoille, mutta samalla ilmoitetaan, että Jumalan tuomion hetki on tullut.
Tarkkaa kohtaa ei voida määrittää täydellä varmuudella, mutta sijoitus ennen ensimmäistä pasuunaa on perusteltu. Ensimmäisen enkelin sanoma kuuluu:
Ilm. 14:6–7: "(6) Ja minä näin lentävän keskitaivaalla erään toisen enkelin, jolla oli iankaikkinen evankeliumi julistettavana maan päällä asuvaisille, kaikille kansanheimoille ja sukukunnille ja kielille ja kansoille. (7) Ja hän sanoi suurella äänellä: 'Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet'."
Tämä ei ole vain tavallinen evankeliumin julistus, vaan lopun ajan evankeliumin ja tuomion hetken julistus. Se tapahtuu ennen kuin pasuunatuomiot paljastavat ihmisten lopullisen paatumuksen.
Tämä sopii Jeesuksen sanoihin:
Matt. 24:14: "Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu."
Kaaviossa on tämän kohdalla tärkeä kaksiosainen ilmaisu: "Evankeliumi leviää kaikille kansoille, mutta samalla luopumus ja laittomuus lisääntyy." Tämä on Raamatun kokonaisilmoituksen mukainen. Evankeliumin maailmanlaajuinen todistus ei johda koko maailman kääntymiseen, vaan samaan aikaan laittomuus lisääntyy ja rakkaus kylmenee:
Matt. 24:12–13: "(12) Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus. (13) Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu."
Tämä selittää kaavion vasemman alkuosan: Jumalan Sana leviää, mutta maailma ei sen seurauksena yleisesti parane. Päinvastoin valkeuden lisääntyessä myös pimeyden vastustus kärjistyy.
Ilm. 7:9 vahvistaa, että tämä maailmanlaajuinen todistus ei jää tuloksettomaksi. Johannes näkee suuren joukon, jota ei kukaan voinut lukea, "kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä", seisomassa valtaistuimen ja Karitsan edessä. Tämä osoittaa, että Jeesuksen antama lähetyskäsky, Hänen lupauksensa valtakunnan evankeliumin julistamisesta kaikille kansoille ennen loppua sekä Ilm. 14:6–7:n enkelin julistus toteutuvat. Evankeliumi saavuttaa Jumalan tarkoittaman täyden todistuksen kaikkiin kansoihin, vaikka samaan aikaan luopumus, laittomuus ja paatumus lisääntyvät.
4. Sinetöinti ennen ensimmäistä pasuunaa
Ennen pasuunoiden alkamista Ilmestyskirja näyttää Jumalan palvelijoiden sinetöinnin. Ilm. 7:1–3:ssa neljä enkeliä pidättävät tuulia, ettei maata, merta eikä puita vahingoitettaisi ennen sinetöintiä:
Ilm. 7:3: "'Älkää vahingoittako maata älkääkä merta, älkää myös puita, ennenkuin me olemme painaneet sinetin Jumalamme palvelijain otsaan'."
Tämä liittyy suoraan ensimmäiseen pasuunaan, koska ensimmäisen pasuunan soidessa vahingoitetaan juuri maata, puita ja vihantaa ruohoa:
Ilm. 8:7: "Ja ensimmäinen enkeli puhalsi pasunaan; niin tuli rakeita ja tulta, verellä sekoitettuja, ja ne heitettiin maan päälle; ja kolmas osa maata paloi, ja kolmas osa puita paloi, ja kaikki vihanta ruoho paloi."
Näiden kohtien pohjalta kaaviossa todetaan: "Sinetöinti valmis, ja parannuksen aika näyttää sulkeutuvan muilta 1. pasuunan soittoon mennessä." Ilm. 7:1–3 osoittaa, että Jumalan palvelijat merkitään ennen maan, meren ja puiden vahingoittamista, ja Ilm. 8:7:ssa juuri tämä vahingoittaminen alkaa ensimmäisen pasuunan soidessa.
Ilm. 9:4 osoittaa, että pasuunatuomioiden aikana ero on jo olemassa: toiset ovat sinetöityjä, toiset eivät:
Ilm. 9:4: "ja niille sanottiin, etteivät ne saa vahingoittaa maan ruohoa eikä mitään vihantaa eikä yhtään puuta, vaan ainoastaan niitä ihmisiä, joilla ei ole Jumalan sinettiä otsassaan."
Ja Ilm. 9:20–21 sanoo:
Ilm. 9:20–21: "(20) Ja jäljelle jääneet ihmiset, ne, joita ei tapettu näillä vitsauksilla, eivät tehneet parannusta kättensä teoista... (21) He eivät tehneet parannusta murhistaan eikä velhouksistaan eikä haureudestaan eikä varkauksistaan."
Kaavion ilmaisu "näyttää sulkeutuvan" jättää tilaa sille, mitä teksti ei sano suoraan, mutta ottaa vakavasti sen, mitä teksti selvästi näyttää: pasuunoiden aikana ilman sinettiä olevat eivät käänny parannukseen, vaan paatumus jatkuu tuomioiden keskellä.
5. Pasuunat 1–4: Jumalan tuomiot alkavat
Ensimmäiset neljä pasuunaa merkitsevät Jumalan tuomioiden uutta vaihetta. Ne eivät enää ole vain synnytystuskien yleistä ravistelua, vaan taivaasta tulevia tuomiotoimia. Niissä vahingoitetaan maata, merta, vesilähteitä ja taivaankappaleita. Niissä toistuu "kolmas osa" -mitta, mikä osoittaa, että kyse ei vielä ole kaiken lopullisesta hävityksestä, vaan osittaisista mutta vakavista tuomioista.
Ensimmäinen pasuuna kohdistuu maahan ja puihin. Toinen pasuuna mereen. Kolmas vesilähteisiin. Neljäs aurinkoon, kuuhun ja tähtiin. Tämän jälkeen sanotaan:
Ilm. 8:13: "Ja minä näin ja kuulin kotkan lentävän keskitaivaalla ja sanovan suurella äänellä: 'Voi, voi, voi maan päällä asuvaisia niiden kolmen enkelin jäljellä olevien pasunain äänten tähden, jotka vielä ovat pasunaan puhaltava!'"
Tämä siirtää kaavion ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen "voi"-huutoon. Pasuunat eivät ole vain luonnonkatastrofeja, vaan Jumalan tuomioita maan päällä asuville.
6. Toinen enkeli: Babylonin profeetallinen tuomiojulistus
Kaaviossa toinen enkeli on merkitty liukuvasti varhaisen vaiheen yli ja sen yhteyteen on lisätty "sanoma profeetallinen". Tämä on tärkeä tarkennus. Ilm. 14:8 sanoo:
Ilm. 14:8: "Ja seurasi vielä toinen enkeli, joka sanoi: 'Kukistunut, kukistunut on se suuri Babylon, joka haureutensa vihan viinillä on juottanut kaikki kansat'."
Jos tämä ymmärrettäisiin Babylonin lopulliseksi fyysiseksi tuhoksi, se pitäisi sijoittaa vasta seitsemännen maljan yhteyteen. Ilm. 16:19 sanoo, että suuri Babylon tuli muistetuksi Jumalan edessä ja sai Hänen vihansa kiivauden viinimaljan. Mutta Ilm. 14:8 voidaan ymmärtää profeetallisena tuomiojulistuksena: Babylon on Jumalan päätöksessä jo kukistunut, vaikka tuomion näkyvä toimeenpano tapahtuu myöhemmin.
Tätä tukee Ilm. 18. Siellä kuuluu sama julistus: "Kukistunut, kukistunut on suuri Babylon", mutta heti sen jälkeen Jumalan kansaa vielä käsketään lähtemään ulos siitä:
Ilm. 18:4: "Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: 'Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin hänen vitsauksiansa kärsiä.'"
Tämä osoittaa, ettei kukistumisjulistus merkitse välttämättä sitä, että kaikki Babylonin vitsaukset olisivat jo toteutuneet. Julistus voi tulla ennen lopullista tuhoa, koska Jumalan kansaa vielä varoitetaan. Näin toinen enkeli voidaan sijoittaa kaavioon liukuvasti jo ennen antikristuksen täyttä valtaannousua, vaikka Babylonin lopullinen tuho toteutuu vasta 7. maljan kohdalla.
7. Viides ja kuudes pasuuna: ensimmäinen ja toinen voi
Viides pasuuna on ensimmäinen "voi". Siinä syvyydestä nouseva tuomio kohdistuu erityisesti niihin, joilla ei ole Jumalan sinettiä otsassaan. Tämä vahvistaa jälleen sinetöinnin merkityksen. Jumalan sinetillä merkityt ovat Hänen omiaan, eivät Hänen tuomionsa kohteita.
Kuudes pasuuna on toinen "voi". Sen yhteydessä kolmas osa ihmisistä kuolee:
Ilm. 9:18: "Näistä kolmesta vitsauksesta sai kolmas osa ihmisiä surmansa, tulesta ja savusta ja tulikivestä, jotka lähtivät niiden suusta."
Tämän jälkeen teksti painottaa, etteivät jäljelle jääneet tehneet parannusta. Tämä on hyvin ratkaiseva havainto. Jos pasuunat olisivat vielä avoimen herätyksen aikaa, odottaisi tekstin kertovan parannuksesta. Sen sijaan teksti sanoo kahdesti, etteivät he tehneet parannusta.
Siksi kaaviossa pasuunat sijoittuvat aikaan, jossa Jumalan tuomiot kohtaavat jumalatonta maailmaa ja paatumus syvenee. Sinetöidyt ovat Jumalan suojassa Hänen tuomioiltaan, vaikka he voivat samaan aikaan olla vainon ja ahdistuksen kohteina ihmisten ja myöhemmin antikristuksen taholta.
8. Kaksi säkkipukuista todistajaa
Kaaviossa kahdelle todistajalle on merkitty 3,5 vuoden jakso. Tämä perustuu Ilm. 11:3:een:
Ilm. 11:3: "Ja minä annan kahdelle todistajalleni toimeksi säkkipukuihin puettuina profetoida tuhannen kahdensadan kuudenkymmenen päivän ajan."
1260 päivää vastaa 3,5 vuoden ajanjaksoa. Kaksi todistajaa profetoivat säkkipuvuissa, mikä kertoo tuomion ja parannuksen vakavasta sanomasta. Heidän palvelutyönsä tapahtuu ennen pedon täyttä valtaan astumista. Kun heidän todistamisensa on päättynyt, peto nousee syvyydestä ja tappaa heidät:
Ilm. 11:7: "Ja kun he ovat lopettaneet todistamisensa, on peto, se, joka nousee syvyydestä, käyvä sotaa heitä vastaan ja voittava heidät ja tappava heidät."
Kaaviossa on myös merkintä: "Jerusalem = hengellinen Sodoma ja Egypti." Tämä perustuu Ilm. 11:8:aan, jossa heidän ruumiinsa ovat sen suuren kaupungin kadulla, jota hengellisesti kutsutaan Sodomaksi ja Egyptiksi ja jossa myös heidän Herransa ristiinnaulittiin. Tämä osaltaan todistaa, ettei Jerusalemissa ole silloin suurta herätystä, päinvastoin.
Todistajien kuolema, ylösnouseminen ja taivaaseen nouseminen muodostavat merkittävän käännekohdan. Ne liittyvät toisen "voi"-huudon päättymiseen ja johdattavat kronologisesti kohti kolmatta "voi"-huutoa sekä pedon 42 kuukauden valtakautta.
9. Kolmas enkeli: varoitus ennen pedon merkin pakottavaa vaihetta
Kaaviossa kolmas enkeli on sijoitettu juuri ennen antikristuksen ja väärän profeetan 3,5 vuoden aikaa. Tämä sijoitus nousee enkelin sanoman sisällöstä: hän varoittaa vielä pedon kumartamisesta ja merkin ottamisesta tilanteessa, jossa pedon pakottava järjestelmä on tulossa esiin ja pyhien kärsivällisyys joutuu erityiseen koetukseen.
Ilm. 14:9–10: "(9) Ja heitä seurasi vielä kolmas enkeli, joka sanoi suurella äänellä: 'Jos joku kumartaa petoa ja sen kuvaa ja ottaa sen merkin otsaansa tai käteensä, (10) niin hänkin on juova Jumalan vihan viiniä...'"
Heti tämän jälkeen sanotaan:
Ilm. 14:12: "Tässä on pyhien kärsivällisyys, niiden, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon."
Tämä osoittaa, että kolmannen enkelin sanoma on erityisesti pyhiä vahvistava ja varoittava sanoma. Se ei sovi aikaan, jolloin pedon merkki olisi jo otettu ja Babylon olisi jo lopullisesti tuhoutunut. Se kuuluu ennen pedon merkin täyttä pakottavaa vaihetta tai aivan sen kynnykselle.
Tässä sanomassa Jumala ilmoittaa etukäteen, mitä pedon kumartaminen merkitsee. Se ei ole pieni erehdys eikä ulkoinen muodollisuus, vaan Jumalan vihan alle joutuminen. Siksi pyhille sanotaan: tässä on kärsivällisyys ja usko.
10. Antikristuksen ja väärän profeetan 3,5 vuoden aika
Kaavion seuraava suuri vaihe on antikristuksen ja väärän profeetan aika. Ilmestyskirja sanoo pedosta:
Ilm. 13:5: "Ja sille annettiin suu puhua suuria sanoja ja pilkkapuheita, ja sille annettiin valta tehdä sitä neljäkymmentä kaksi kuukautta."
42 kuukautta vastaa 3,5 vuotta. Tänä aikana peto saa maailmanlaajuisen vallan. Hän pilkkaa Jumalaa, sotii pyhiä vastaan ja voittaa heidät ulkonaisesti:
Ilm. 13:7: "Ja sille annettiin valta käydä sotaa pyhiä vastaan ja voittaa heidät, ja sen valtaan annettiin kaikki sukukunnat ja kansat ja kielet ja kansanheimot."
Tämä sopii Danielin kirjan ilmoitukseen pienestä sarvesta:
Dan. 7:25: "Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä... ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi."
Tässä kohdassa kaavio tekee tärkeän eron: tämä suuri ahdistus on merkitty "AV", eli antikristuksen viha. Se ei ole sama asia kuin Jumalan viha. Antikristuksen viha kohdistuu pyhiin. Jumalan viha kohdistuu petoa kumartavaan maailmaan.
11. Väkevä eksytys ja maailman näkyvä kahtiajako
Kaaviossa antikristuksen ajan yhteyteen on merkitty 2. Tess. 2:3–12 ja väkevä eksytys. Tämä on välttämätön taustateksti Ilm. 13:n ymmärtämiseksi. Paavali opettaa, että ennen Herran päivää tapahtuu luopumus ja ilmestyy laittomuuden ihminen. Hänen tulemuksensa tapahtuu Saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla.
Ratkaiseva kohta on tämä:
2. Tess. 2:10–12: "(10) ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. (11) Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, (12) että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen."
Tämä tarkoittaa, ettei antikristuksen ilmestyminen ole enää neutraali valintatilanne niille, jotka ovat torjuneet rakkauden totuuteen eivätkä ole uskoneet totuutta. Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen. Tämän vuoksi Ilm. 13:n maailmanlaajuinen jako ei synny vasta pedon merkin hetkellä, vaan se tulee silloin näkyviin.
Ilm. 13:8 sanoo:
Ilm. 13:8: "Ja kaikki maan päällä asuvaiset kumartavat sitä, jokainen, jonka nimi ei ole kirjoitettu teurastetun Karitsan elämänkirjaan, hamasta maailman perustamisesta."
Tässä ei ole kolmatta ryhmää. Siksi kaaviossa kuvataan maailma tässä vaiheessa jakaantuneena kahtia: toisaalla ovat petoa kumartavat, toisaalla ne, joiden nimi on Karitsan elämänkirjassa. Antikristuksen aikana tämä jako tulee näkyväksi ja valinta on tapahtunut sydämessä jo sitä ennen.
12. Suuri ahdistus pyhille
Antikristuksen 42 kuukauden aika on pyhille suuri ahdistus. Jeesus sanoi:
Matt. 24:21–22: "(21) Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule. (22) Ja ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään."
Tätä ei tule sekoittaa Jumalan vihaan. Jumalan omat eivät ole määrätyt Jumalan vihaan, mutta he voivat joutua antikristuksen vainon kohteiksi. Ilmestyskirja sanoo, että pyhiä vangitaan ja tapetaan, ja tässä tarvitaan pyhien kärsivällisyyttä ja uskoa.
Kaaviossa tämä näkyy tekstissä, jossa todetaan, että suuresta ahdistuksesta tulevista pyhistä moni on kuollut vainoissa, osa vankeudessa, osa miekan, nälän tai janon kautta, koska he eivät ole kieltäneet Jeesusta eivätkä kumartaneet petoa tai ottaneet sen merkkiä.
Tämä sopii Ilm. 13:10:een, joka Raamattu Kansalle käännöksen mukaan kuuluu:
Ilm. 13:10: "Jos jonkun osana on vankeus, hänet vankeuteen viedään. Jos jonkun osana on tulla miekalla tapetuksi, hänet miekalla tapetaan. Tässä on tarpeen pyhien kestävyys ja usko."
Ja Ilm. 14:12 vahvistaa saman:
Ilm. 14:12: "Tässä on pyhien kärsivällisyys, niiden, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon."
13. Osa pyhistä säilyy elossa
Kaavio huomioi myös sen, ettei kaikkia pyhiä surmata. Ilm. 12:ssa vaimoa varjellaan erämaassa:
Ilm. 12:14: "Mutta vaimolle annettiin sen suuren kotkan kaksi siipeä hänen lentääksensä erämaahan sille paikalleen, jossa häntä elätetään aika ja kaksi aikaa ja puoli aikaa poissa käärmeen näkyvistä."
Samassa luvussa lohikäärme lähtee sotimaan muita vaimon jälkeläisiä vastaan:
Ilm. 12:17: "Ja lohikäärme vihastui vaimoon ja lähti käymään sotaa muita hänen jälkeläisiänsä vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus."
Tämä osoittaa kaksi rinnakkaista todellisuutta: osa Jumalan kansasta varjellaan yliluonnollisesti, osa joutuu suoraan pedon vainon kohteeksi. Tämä sopii Paavalin opetukseen siitä, että Herran tulemuksessa on vielä elossa olevia pyhiä:
1. Tess. 4:17: "sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa."
14. Jumalan vihan maljat
Kaavion oikealla puolella punaiset ympyrät kuvaavat Jumalan vihan maljoja. Nämä eivät ole sama asia kuin antikristuksen viha. Maljat ovat Jumalan vihan lopullinen vuodatus petoa kumartavan maailman päälle.
Ensimmäinen malja kohdistuu nimenomaan pedon merkin ottaneisiin:
Ilm. 16:2: "Ja ensimmäinen lähti ja vuodatti maljansa maan päälle; ja tuli pahoja ja ilkeitä paiseita niihin ihmisiin, joissa oli pedon merkki ja jotka kumarsivat sen kuvaa."
Tämä osoittaa, että Jumalan vihan maljat eivät kohdistu Karitsan omiin, vaan pedon valtakuntaan. Samalla maljojen aikana paatumus jatkuu:
Ilm. 16:9: "...ja he pilkkasivat Jumalan nimeä... eivätkä tehneet parannusta, niin että olisivat antaneet hänelle kunnian."
Ilm. 16:11: "ja pilkkasivat taivaan Jumalaa tuskiensa ja paiseittensa tähden, mutta eivät tehneet parannusta teoistansa."
Tämä vahvistaa koko kaavion peruslinjaa: pasuunoiden ja maljojen aikana jumalattomien paatumus ei murru, vaan he pilkkaavat Jumalaa ja pysyvät kapinassa.
15. Harmagedon ja Babylonin lopullinen tuho
Kuudes malja liittyy Harmagedoniin. Ilm. 16 kertoo, että riivaajien henget lähtevät kokoamaan maanpiirin kuninkaita sotaan Jumalan suurena päivänä:
Ilm. 16:14, 16: "(14) Sillä ne ovat riivaajain henkiä, jotka tekevät ihmeitä; ne lähtevät koko maanpiirin kuningasten luo kokoamaan heidät sotaan Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä. ... (16) Ja ne kokosivat heidät siihen paikkaan, jonka nimi hebreaksi on Harmagedon."
Kaaviossa Harmagedon on merkitty kuudennen maljan kohdalle. Tämä on suoraan tekstin mukainen.
Seitsemännen maljan kohdalla tapahtuu Babylonin lopullinen tuho. Ilm. 16:19 sanoo:
Ilm. 16:19: "Ja se suuri kaupunki meni kolmeen osaan, ja kansojen kaupungit kukistuivat. Ja se suuri Babylon tuli muistetuksi Jumalan edessä, niin että hän antoi sille vihansa kiivauden viinimaljan."
Näin toinen enkeli ja seitsemäs malja liittyvät yhteen, mutta eivät samassa ajallisessa kohdassa. Toinen enkeli julistaa Babylonin tuomion profeetallisesti etukäteen. Seitsemäs malja toteuttaa sen lopullisesti.
16. Kuudes sinetti, seitsemäs pasuuna ja Herran päivän huipentuma
Kaaviossa kuudes sinetti, seitsemäs pasuuna, maljojen loppu, ensimmäinen ylösnousemus ja Jeesuksen toinen tulemus sijoittuvat samaan lopun huipentumaan. Tämä perustuu tekstien sisältöön.
Kuudes sinetti kuvaa kosmisia järkytyksiä ja Karitsan vihan päivän tulemista:
Ilm. 6:16–17: "(16) ja sanoivat vuorille ja kallioille: 'Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta! (17) Sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?'"
Seitsemäs pasuuna puolestaan julistaa valtakunnan siirtymisen Kristukselle:
Ilm. 11:15: "Ja seitsemäs enkeli puhalsi pasunaan; niin kuului taivaassa suuria ääniä, jotka sanoivat: 'Maailman kuninkuus on tullut meidän Herrallemme ja hänen Voidellullensa, ja hän on hallitseva aina ja iankaikkisesti'."
Ilm. 11:18 lisää, että kansat ovat vihastuneet, Jumalan viha on tullut, kuolleiden tuomion aika on tullut, ja Jumalan palvelijoille maksetaan palkka. Tämä sopii Herran tulemuksen ja ensimmäisen ylösnousemuksen yhteyteen.
Jeesus itse liitti suuren ahdistuksen jälkeiseen aikaan taivaan merkit ja valittujen kokoamisen:
Matt. 24:29–31: "(29) Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa... (30) Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla... (31) Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa..."
Tämän vuoksi kaaviossa Herran tulemus ei ole ennen suurta ahdistusta, vaan sen jälkeen.
17. Jeesuksen näkyvä tulemus ja ensimmäinen ylösnousemus
Kaavion oikeassa reunassa Jeesuksen toinen tulemus ja ensimmäinen ylösnousemus kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Paavali sanoo:
1. Tess. 4:16–17: "(16) Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; (17) sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin..."
Tämä ei kuvaa salaista tulemusta ennen ahdistusta, vaan Herran julkista tulemusta, jossa kuuluu käskyhuuto, ylienkelin ääni ja Jumalan pasuna.
Ilm. 20 vahvistaa, että ensimmäinen ylösnousemus tapahtuu pedon ajan jälkeen, koska siihen kuuluvat ne, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eivätkä ottaneet sen merkkiä:
Ilm. 20:4–5: "(4) ...ja niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eikä käteensä; ja he virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen vuotta. (5) ...Tämä on ensimmäinen ylösnousemus."
Tämä on ratkaiseva kohta. Ensimmäinen ylösnousemus ei voi olla ennen pedon merkin aikaa, koska siihen osallistuvat juuri ne, jotka ovat voittaneet pedon eivätkä ole ottaneet sen merkkiä.
18. Karitsan häät ja Herran päivä
Karitsan häät liittyvät siihen hetkeen, jossa Kristus ottaa hallituksen ja tulee näkyvästi takaisin.
Ilm. 11:15 liittää 7. pasuunan siihen, että maailman kuninkuus tulee Herralle ja Hänen Voidellullensa:
Ilm. 11:15: "Ja seitsemäs enkeli puhalsi pasunaan; niin kuului taivaassa suuria ääniä, jotka sanoivat: 'Maailman kuninkuus on tullut meidän Herrallemme ja hänen Voidellullensa, ja hän on hallitseva aina ja iankaikkisesti'."
Sama yhteys näkyy Ilm. 19:6–7:ssa, jossa Karitsan häiden tuleminen sidotaan siihen, että Herra on ottanut hallituksen:
Ilm. 19:6–7: "(6) Ja minä kuulin ikäänkuin kansan paljouden äänen ja ikäänkuin paljojen vetten pauhinan ja ikäänkuin suuren ukkosenjylinän sanovan: 'Halleluja! Sillä Herra, meidän Jumalamme, Kaikkivaltias, on ottanut hallituksen. (7) Iloitkaamme ja riemuitkaamme ja antakaamme kunnia hänelle, sillä Karitsan häät ovat tulleet, ja hänen vaimonsa on itsensä valmistanut.'"
Näin Ilm. 11 ja Ilm. 19 liittävät yhteen 7. pasuunan, Kristuksen hallituksen ottamisen ja Karitsan häät.
Kaaviossa Herran päivän sanotaan alkavan ja jatkuvan 1000 vuotta. Tämä tulee ymmärtää niin, että Herran näkyvä tulemus aloittaa Kristuksen julkisen Valtakunnan vaiheen maan päällä. Ilm. 20 kertoo, että Saatana sidotaan tuhanneksi vuodeksi ja ensimmäisessä ylösnousemuksessa osalliset hallitsevat Kristuksen kanssa:
Ilm. 20:6: "Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta."
Tuhatvuotinen valtakunta ei siis ole nykyinen seurakunta-aika eikä vielä uusi taivas ja uusi maa. Se on Kristuksen näkyvän tulemuksen jälkeen alkava Valtakunnan vaihe, jossa ylösnousseet pyhät hallitsevat Hänen kanssaan.
19. Kaavion päälinja tiivistettynä
Kaavion kokonaisjärjestys voidaan tiivistää näin:
Karitsa avaa sinetit. Ensimmäisissä sineteissä alkavat Jumalan sallimat tuomiot, jotka vastaavat Raamatun omaa tuomiokieltä: miekka, nälkä, rutto ja pedot. Samalla ensimmäisen enkelin julistama iankaikkinen evankeliumi kuuluu kaikille kansanheimoille, sukukunnille, kielille ja kansoille, ja tuomion hetken ilmoitetaan tulleen. Evankeliumi leviää kaikille kansoille, mutta samalla luopumus ja laittomuus lisääntyvät. Ennen pasuunatuomioita Jumalan palvelijat sinetöidään. Pasuunoiden aikana ilman sinettiä jääneet eivät tee parannusta, vaan paatumus jatkuu tuomioiden alla.
Toinen enkeli julistaa Babylonin kukistumisen profeetallisesti ennen sen lopullista tuhoa. Kaksi todistajaa profetoi 1260 päivää. Heidän todistuksensa päätyttyä peto nousee syvyydestä ja tappaa heidät. Kolmas enkeli varoittaa erityisesti pyhiä pedon kumartamisesta ja merkin ottamisesta ennen pedon merkin täyttä pakottavaa vaihetta.
Antikristuksen 42 kuukauden aikana käy näkyväksi se kahtiajako, joka on Jumalan edessä jo tapahtunut: toisaalla ovat ne, jotka kumartavat petoa, ja toisaalla ne, joiden nimi on Karitsan elämänkirjassa. Ne, jotka eivät ole ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, joutuvat Jumalan lähettämän väkevän eksytyksen valtaan ja uskovat valheen antikristuksen valta-aikana. Pyhät joutuvat antikristuksen vihan kohteiksi, mutta eivät Jumalan vihan kohteiksi.
Lopuksi Jumalan vihan maljat vuodatetaan pedon valtakuntaan. Kuudes malja kokoaa kansat Harmagedoniin. Seitsemäs malja tuo Babylonin lopullisen tuhon. Kuudes sinetti, seitsemäs pasuuna ja maljojen loppu liittyvät Herran päivän suureen huipentumaan. Jeesus tulee näkyvästi, ensimmäinen ylösnousemus tapahtuu, Karitsan häät ovat tulleet, Kristus ja pyhät alkavat hallita, ja Herran päivä alkaa jatkuen tuhatvuotisena valtakuntana.
Kuortaneella 30.06.2026
Juha Norolampi