JUHA NOROLAMPI

Olen syntynyt 1967 Tampereella, asun Kuortaneella Etelä-Pohjanmaalla yhdessä vaimoni kanssa. Meillä on kaksi lasta ja kaksi lastenlasta. Sain armon tulla uskoon Jeesukseen Kristukseen v.2004. Herra kutsui ja erotti minut kokopäiväiseen Jumalan Sanan julistustehtävään v.2006.

Kesällä 2009 tehty lehtiartikkeli.

(Vain teksti. Koko artikkeli ladattavana pdf-tiedostona tämän artikkelin lopuksi.)

Juha Norolampi: Silloin kun Jumala kutsuu, kannattaa kutsu ottaa nöyrästi vastaan!

- Olen tullut uskoon - tai usko on tullut minuun, niin kuin monet sanovat - 8.10.2004. Se on tietty päivä, koska tiedän, että silloin on tapahtunut minun kääntymiseni. Yksi merkittävimpiä asioita on ollut vanhimman veljeni kääntyminen. Veljeni oli urheilija ja harrasti sisäsoutua. Hänen elämäntilanteensa oli mennyt hyvin vaikeaksi: avioero, alkoholismia ja kovaa elämänrytmiä muutenkin. Veljeni koki, että Jumala vetää häntä puoleensa, vaikkei ymmärtänyt, mitä se tarkoitti. Hän oli kuullut, että Nokia Mission tapahtuma on Tampereella vuodenvaihteessa 2003 -2004. Hän laittoi merkin Jumalalle, että jos hän tekee uuden ennätyksen, niin hän lupaa lähteä sinne. Jumalahan sitten vaikutti hänessä, kun tällaisen uhkavaatimuksen laittaa. Hän teki oikein selvän uuden ennätyksen ja joutui lunastamaan lupauksensa. Siellä uudenvuodenaaton juhlassa joku tuntematon mies - jolle oli tullut tunne, että hän oli tavannut veljeni aikaisemmin - tuli hänen luoksensa. Jumala vaikutti hänessä sen ja kävi niin, että hän sai johdattaa veljeni uskoon ja 10 kuukautta siitä niin minä - kun olin putkassa - sain kääntyä Jumalan puoleen.

16-VUOTIAS PERHEENISÄ

- Siinä, miksi sinne putkaan jouduin, on taustalla pitkä historia. Oma elämäni alkoi 16-vuotiaana perheenisänä. Menimme vaimoni kanssa Tasavallan Presidentin luvalla naimisiin 16-vuotiaana ja meille tuli kaksi lasta, tyttö ja poika, parin vuoden välein. Aloitimme elämään aikuisen elämää lapsena ja siihen sitten kerääntyi matkan varrella kaikenlaisia kokemuksia. Elimme tavallista perhe-elämää ja perhettä elätettiin. Myyntialalla aloitin työurani, koska en voinut opiskella pidempään, kun piti leipää hankkia perheelle.

NORMAALI MYYNTIMIES
- Siinä kävi sillä tavalla, että myyntialalla minut opetettiin vanhempien miesten toimesta käyttäytymään, niin kuin myyntialalla sopii. Siihen sisältyi paljon matkustamista, ravintoloissa olemista, myös alkoholi, tupakka ja kaikki tällaiset. Minusta tuli sitten sellainen normaali myyntimies, että osasin nämä kaikki kuviot. Pikku hiljaa alkoholisoiduin jo nuorella iällä ja siinä yhteydessä kun tein työtä, niin jouduin kokemaan jonkinlaista syrjintää. Sain aiheettomasti potkut työnantajan puolelta ja kävin itse hakemaan oikeuksiani. Menin työnantajan pakeille vaatimaan paikkaani takaisin ja sain sen.

KATKERUUS ON VÄKEVÄ VOIMA
- Sydämeen tuli valtava katkeruus. Tätä tapahtui kaksi kertaa elämäni aikana. Se aiheutti lisää juomista. Katkeruus ajoi myös siihen, että perustin samalle markkina-alueelle toisen miehen kanssa kilpailevan yrityksen ja aloimme kilpailla heidän kanssaan. Katkeruus on väkevä voima. Oikeastaan siinä ihminen sokeutuu niin, ettei enää näe, mikä ihmistä ajaa takaa, pitää näyttää jotain ja hakea hyväksyntä. Ehkä se hyväksynnän hakeminen on rakkauden kaipuuta ihmisiltä ja lähimmäisiltä ja kenties siihen on vaikuttanut lapsuuteni. Omassa kodissani oli isä, joka oli alkoholisti ja kun siellä ei aina kokenut turvaa ja rakkautta sillä tavalla, kuin ehkä olisi lapsena halunnut, niin sitä haki sitten suorittamalla. Menestyin koulussa hyvin, huippuarvosanoilla olin aina koulun paras. Myös, kun kilpaurheilua itse harrastin nuorena, olin lupaava kilpa- ja huippu-urheilijan alku ja sekin antoi tyydytystä, että suorituksilla pärjätään.

MINULLA OLI AIKOMUS PÄÄTTÄÄ PÄIVÄNI
- Jumala kutsui minua aikaisemminkin, mutta en sitä ymmärtänyt. Jälkeenpäin, kun huomaa sitä elämää, niin Jumala kutsui minua jo siinä vaiheessa, kun olin yrityksen perustanut. Kaikki meni ensi alkuun hyvin, se kasvoi markkinajohtajaksi omalla alallaan Suomessa ja työllisti paljon ihmisiä. Sitten kun se kaikki meni nurin - yhteensä kolme yritystä, joissa olin tavalla tai toisella osakkaana - sen jälkeen huomasi, että siinä ahdistuksessa Jumala puhutteli, mutta se oli lähellä ajaa itsetuhoon. Minulla oli elämän varrella kaksi kertaa vakavasti aikomus päättää päiväni. Ensimmäisen kerran se oli nuorena, jossain kahdenkymmenen ikävaiheilla ja toisen kerran näiden konkurssien jälkeen. En pystynyt tekemään sitä - Jumala esti, koska olisin joutunut kadotukseen.

MITÄ VIRKAA JEESUKSELLA ON MINUN ELÄMÄSSÄNI?
- En ole ollut koskaan aikaisemmin millään lailla uskonnollinen, nämä asiat eivät ole koskaan kiinnostaneet minua. Jollain tavalla kyllä ymmärsin, että Jumala on olemassa, on oltava joku korkeampi voima, Jumalaksi kutsuttu, mutta en ymmärtänyt, kuka Jeesus on. Kyllähän koulussa ja rippikoulussa meille opetetaan kaikki nämä asiat, mutta en ymmärtänyt, mitä virkaa Jeesuksella on minun elämässäni, minun ja Jumalan välissä. Myöhemmin, kun olen lukenut Raamattua, ymmärsin missä kauheassa tilanteessa elin koko sen elämäni.

EN KESTÄNYT KUULLA JUMALAN SANAA
- Kun luin Johanneksen evankeliumin kahdeksatta lukua, niin se järkytti minua. Ajattelin, että tässä on se syy, miksi en ole kestänyt kuulla Jumalan sanaa. En ole pystynyt ottamaan vastaan, kun joku on todistanut ja aina, kun olen mennyt kirkkoon pakollisissa menoissa, niin siellä on tuntenut itsensä aivan kuin olisi maailman ainoa syntinen ja pelkäsi, että tulisi paljastetuksi. (Joh.8:39-44)
- Kun tulin uskoon ja tämän havainnon tein sanasta, niin itkin ja riemuitsin yhtä aikaa. Itkin sitä, miksi olen elänyt koko elämäni perkeleen lapsena, koska olen tehnyt niitä tekoja. Vaikka olen yrittänyt tehdä perheenisänä hyvää, niin olen kuitenkin aiheuttanut pahaa kaikille, ennen kaikkea omalle perheelleni ja sukulaisilleni. Katkeruushan se ajaa myös siihen, että henkisesti tulee käyttäydyttyä väärin. Iloitsin siitä, että nyt Jeesus oli pelastanut minut, sain tulla Jumalan lapseksi ja siirtyä pois perkeleen vallasta Hänen valtakuntaansa. Annoin kokonaan elämäni Jeesukselle, kun tulin uskoon.

OLEN MENOSSA HELVETTIIN
- Siellä putkassa, 8. päivä lokakuuta 2004, konkreettisesti koin voimakkaan synnintunnon. Eteeni tuotiin koko elämäni ja näin kaikki ne tapahtumat, mitä olin tehnyt ja kuinka paljon olin aiheuttanut surua, murhetta ja tuskaa omalle vaimolleni ja lähimmäisilleni. Siinä huomasin, että elämä ikään kuin päättyy. Koin, että en selviä enää ja jotain täytyy olla, joka auttaa minua eteenpäin. Silloin minulle tuli mieleen, kun veljeni oli tullut todistamaan, kuinka Jeesus oli muuttanut hänen elämänsä: vapauttanut alkoholista, kaikista riippuvuuksista ja pahoista ajatuksista. En minä hänen puheitansa niin uskonut enkä ajatellut, mutta kun silmilläni näin hänestä, että tämä minun veljeni on muuttunut. Hänen sisimpäänsä oli tullut joku ihmeellinen rauha, mitä hänellä ei koskaan ollut ja se oli valtava todistus! Putkassa ollessa tämä palautui mieleen siinä tuskassa ja ahdistuksessa, kun valtava painolasti laitettiin päälleni. Tuntui, että rinnassa sydän halkeaa ja betonilattia hajoaa jalkojeni alta. Ajattelin, että olen menossa helvettiin ja mietin: jos Jeesus on voinut auttaa veljeäni, voisikohan Hän auttaa minuakin?

EPÄTOIVOINEN RUKOUS
- Tein silloin epätoivoisen rukouksen. Itkin ja rukoilin, että jos sinä Jumala mukamas olet olemassa, niin nyt kyllä saat auttaa. Se oli minun "valtava" rukoukseni, vielä suullani sanoin: jos mukamas olet olemassa, mutta Jumala tunsi sydämeni, näki sen hädän ja tuskan ja minä annoin Hänelle luvan auttaa. Siihen mennessä olin yrittänyt pärjätä itse omassa voimassa, mutta nyt tiesin, etten pärjää. Sinä päivänä Jumala vapautti minut sieltä putkasta ihmeellisellä tavalla. Kun kävelin kadulla Seinäjoen kaupungilla, niin yhtäkkiä huomasin, että kaunis on tämä luonto ja linnut laulaa! Miten on mahdollista, että tämä kaikki on näin kauniiksi tullut? Ajattelin, että olo on kauhean kevyt. Nyt on varmaan viimeinenkin ruuvi pudonnut päästä, se on seonnut lopullisesti. Oli niin hyvä olo!
VAPAUS ORJUUDESTA
- Sitten yhtäkkiä Jumala antoi minulle näyn. Näin kuin elokuvissa ja sain elää siinä hetkessä sen kokemuksen, kun Afrikasta vietiin kaleeriorjia Amerikkaan. Heillä oli kahleet käsissä, jaloissa, kaulassa ja lanteilla ja kuinka he tekivät työtä. Sain kokea tämän, kun heille tuli vapautusjulistus ja he saivat vapauden orjuudesta. Aivan samalla tavalla minulta otettiin kahleet pois ja minulle tuli samanlainen tunne. En ymmärtänyt yhtään mitään silloin, myöhemmin vasta ymmärsin, että ne olivat synnin kahleet, jotka minulle annettiin anteeksi, katkaistiin ja heitettiin merten syvyyksiin. Siitä lähtien rauha laskeutui.

ENNEN VIHASIN IHMISIÄ
- Seuraavana maanantaina menin veljeni luokse kertomaan, mitä sinun rämäpää veljesi on tehnyt, ollut putkassa ja näin. Kerroin hänelle, mitä koin putkassa ollessani ja että joku ihmeellinen rauha tuli sydämeeni. Veljeni kuunteli ja sitten vain laski kätensä olkapääni ylle ja sanoi ihmeellisellä äänellä: älä rakas veli huolehdi, kaikki järjestyy. Jumalan voima - jonka tiedän nykyään, että se oli Jumalan voima - meni lävitseni ja valtava, vielä syvempi rauha tuli. Kaikki, mikä oli katkeruutta, väistyi pois. Tuli valtava rakkaus tilalle. Ennen vihasin ihmisiä. Kun olin juutalaisleirillä pitämässä heille raamattukoululuentoa kerroin, että ennen vihasin kaikkia ihmisiä: itseäni, ystäviä, suomalaisia, venäläisiä, juutalaisia, Israelia ja kaikkia, mutta nyt Jumala on laittanut rakkauden sydämeeni.

JUMALA PUHUI JA PUHDISTI
- Uskon näin, että Herra on vapauttanut hyvin alkuvaiheessa. Ne hyvin voimakkaat kokemukset, mitä oli kun menin rukoiltavaksi, tai kun Pyhä Henki tuli muuten. Joskus koki valtavaa tärisemistä, välillä tuli kylmä päälle ja puudutti kaikki paikat ja tuntui, että joku lähti pois. En sitä silloin ymmärtänyt, sitä luuli vain, että tämä on nyt tätä touhua, mihin tämä kaikki liittyy. Tuli myös sellaisia kokemuksia, että välillä oli pitkän aikaa Jumalan voiman alla ja siellä tapahtui jotain. Jumala puhui ja puhdisti ja koki sellaista keventymistä. En koskaan huomannut tiedostaen, että olisi joku henkivalta tai demoni joka lähtee pois, mutta Jumala teki sen varmasti niin hienovaraisesti ja sillä tavalla, että sitä ei itse siinä hetkessä tiedostanut. Varmasti on lähtenyt kaikenlaista, koska on elänyt niin syvällä synnissä, saastassa, kaikessa haureudessa ja muussa. Olen kaikesta tehnyt parannusta ja käynyt sillä tavalla ne prosessit läpi Jumalan palvelijoiden kanssa.

JUMALAN KUTSU
- Jumala laski jo heti alussa valtavan selkeästi sen, että Hän tahtoo minun palvelevan Häntä yksistään. Olin tietotekniikkayrityksen johtajan tehtävissä ja sieltä lopetin 9 kuukauden taistelun jälkeen, minkä ajan erottamistyö kesti, että uskalsin lähteä pois palvelemaan Herraa. En ole koskaan puhunut tarkemmin kutsustani, mutta Hän on antanut kutsun uskovien keskinäisen yhdistymisen ja rakkauden puolesta, että saisin rakentaa Hänen seurakuntaansa siihen yhteyteen, mitä Hän Isän edessä rukoilee. Hän on sanonut alusta alkaen eritavoilla, että minun tulee seurata Pyhän Hengen johdatusta: älä kuuntele lihaa ja verta, Pyhä Henki on sinun opettajasi. Alussa tuli monta kertaa tilanteita, että tarjottiin raamattukoulua tai vastaavia opiskelupaikkoja, jopa maksettuna ja kaikki valmiiksi laitettuna eteen, mutta Herra aina osoitti sen, että Hän on antanut Pyhän Hengen opettajaksi ja Hän haluaa opettaa minua hiljaisuudessa ja yksittäisesti tätä tehtävää varten. Ensimmäisenä tehtävänä Hän antoi evankeliointikampanjan järjestämisen ja unessa näyn: oli iso teltta järven rannalla. Syksyllä 2006 järjestin kuusipäiväiset Elonkorjuupäivät Kuortaneella. Muutamia uskonratkaisuja tapahtui ja järjestimme siellä myös kahdesti kastetilaisuuden uskoon tulleille.

JUUTALAISTYÖSSÄ
- Sen jälkeen avautui työ, jossa sain lähteä evankelioimaan juutalaisia lähinnä Pietariin. 17 matkaa olen tehnyt Pietarin alueelle ja sen kautta sain myös käydä muutamissa seurakunnissa julistamassa evankeliumia ja rukoilemassa heidän puolestaan. Pietarin matkat avasivat myös yhteyden täällä Suomessa pidettäviin juutalaisten raamattukouluihin. Herra johdatti sinne ja palvelin siellä noin vuoden ajan aika kiinteästi. Kävin evankelioimassa heitä, aloin julistamaan Sanaa ja vähän opettamaan. Rukoilin paljon heidän puolestaan ja siinä armolahjat kehittyivät. Sain johdattaa näillä Pietarin matkoilla sekä leireillä kymmeniä ihmisiä uskoon, siellä oli valtava siunaus.

HERRA LÄHETTI KESKI-SUOMEEN
- Vuoden 2007 syksyllä loppukesästä Herra puhui ihan selvästi, että Hän avaa oven ja lähettää minut Keski-Suomeen tekemään työtä. Hän sitten avasi niin, että ihmiset ottivat yhteyttä. Me keskustelimme ja he alkoivat järjestää kokouksia, ensin pienimuotoisesti kodeissa ja sitten alkoi tulla kutsuja enemmän. Sitten Herra antoi ihmeellisen toimeksiannon, että tuli koota 12 veljeä yhteen. Eräänä kertana kävi niin, että olin rukouksessa erään veljen kanssa täällä Keski-Suomessa. Pyysin Herralta, että anna merkkejä, jos tämä on sinun tahtosi, että nämä merkit tulisivat vastatuiksi ja voisin sitten mennä eteenpäin. Tämä veli rukoili ja rukouksessa kertoi niihin vastaukset, mitä olin Jumalalle antanut. Kaikki veljet tulivat kello 18.00 kokoon seuraavana päivänä. Me rukoilimme ja keskustelimme ja meillä oli kaikilla yhteinen murhe ja huoli Suomen tilasta ja ennen kaikkea Suomen nuorison tilasta. Kolmen aikaan yöllä lopetimme rukouksen ja huomasimme, että olemme yhtä hengessä. Emme tienneet, mistä kukin on, eri uskontunnustuskunnista meitä oli.

EDUSKUNNASSA
- Seuraavana aamuna eräs veli tapasi uskovan kansanedustajan, he keskustelivat ja tämä veli kertoi, että hän oli todella erikoisessa tapaamisessa eilen. Kansanedustaja sanoi, että hänellä on näistä asioista aloitteet menossa eduskunnassa ja haluasi, että te veljet voisitte tehdä lausunnon siitä, mikä on teidän murheenne Jumalalta sydämellänne. Me kokoonnuimme ja kävimme asian läpi. Se johti siihen, että olemme käyneet muutaman kerran vierailulla eduskunnassa viemässä sanoman muutamille ministereille, kansanedustajille ja edustajien avustajille - sen, mitä Herra on laskenut meidän sydämelle ja jakaneet materiaalia sinne. Olemme menneet myös siitä eteenpäin, miten Herra on vaikuttanut. Tämä oli yksi tehtävä.

TYÖ EI OLE TURHAA
- Tehtäväkseni on annettu puhua Raamatun sanaa niin kuin se on kirjoitettu. Kaikki eivät tietenkään ota sitä tänä päivänä vastaan kovin iloiten. On ollut Jumalan armoa, että olen saanut käydä puhumassa eri seurakunnissa. Herra antoi myös selkeästi sydämelleni sen, että pitää järjestää kokous, jossa aihe on: Avointen sydänten ilta. Olemme nyt pitäneet reilun vuoden joka maanantai kokouksia Esankadulla, Jyväskylässä. Armolahjat toimivat niin kuin Herra Pyhän Hengen kautta jakaa. 12.1. lähtien tähän päivään (kesä -09) asti on tullut yli 250 kiitosaihetta, suurin osa on ollut paranemisia. Herra on ollut todella armollinen. Eripuolilla, missä olen saanut palvella, olen kuullut, että Herra on koskettanut. Se on ollut suuri ilonaihe ja on yksi siunaus sinänsä, ettei tee turhaa työtä.

YHTEYDEN TÄRKEYS
- Suurin murhe sydämelläni on siitä, että me emme ole yhtä. Kaikki nämä eri seurakunnat ja ryhmittymät saattavat monta kertaa salakavalasti viedä meidän sydämessä yhteyden pois veljiltä ja sisarilta. Minulla ei ole mitään seurakuntia ja ryhmittymiä vastaan, koska mekin olemme täällä Jumalan edessä seurakuntana ja minä palvelen jokaisessa seurakunnassa. Se on suuri murhe sydämessä, kun tietää, että niin moni veli ja sisar ovat vihoittaneet mielensä toista vastaan. On tullut katkeruutta, jotain anteeksiantamattomuutta ja helposti tulee sydämessä se, että alamme pitämään itseämme toisia parempana. Alamme salakavalasti ajatella, että meidän yhteydessä Jumala toimii paremmin, puhtaammin tai eri tavalla, tai meidän edustamamme Jumalan sanan ilmoitus on parempi tai selkeämpi. Silloin tulee se tuomio, se vain hiipii sieltä ja alamme arvostelemaan toisiamme.

TODISTAJANA TÄLLE MAAILMALLE
- On myös murhe siitä, että pystyisimme toimimaan ja palvelemaan - oli sitten mikä tahansa seurakuntayhteyden nimi - kaikki yhdessä. Voisimme olla todistajana tälle maailmalle, koska Herra sanoo ihan selkeästi: siitä teidät tunnetaan minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen yhteys. Me yritämme evankelioida elämällämme, sanoillamme ja teoillamme tätä maailmaa. Maailma näkee, mutta kysyy: missä on se Jumalan rakkaus, jota te väitätte omaavanne? Jumalan rakkaus ilmenee keskinäisessä yhteydessä, mutta maailma näkee, että on kymmeniä eri nimikkeitä ja uskonsuuntia ja ihmiset riitelevät ja väittelevät toistensa kanssa - ja vielä uskosta osattomien edessä. Me voisimme elämällämme osoittaa täällä maailman keskellä, että meillä on keskinäinen yhteys ja rakkaus.

ARMO - IHANA, ILMAINEN LAHJA
- Jumala kutsuu jokaista. Silloin, kun Jumala kutsuu, kannattaa nöyrästi ottaa vastaan se kutsu. Kukaan ei voi pelastua muuta kuin silloin, kun Jumala vetää häntä puoleensa, mutta jokaista Jumala vetää. Minun rukoukseni on, että silloin kun joku kokee Jumalan vetävän häntä puoleensa, hän ymmärtäisi tulla Jeesuksen luokse ja ottaa vastaan armon, koska se on niin ihana, ilmainen lahja. Pelastus on kaikista tärkein asia, minkä voi elämässä saada.

AINA RUKOUKSESSA, AINA SANAN KANSSA
- Jatkuva yhteys Herran kanssa on: jatkuvaa rukousta ja jatkuvaa Sanan lukemista - koko ajan, aina rukouksessa, aina sanan kanssa. Aamulla ensimmäisenä, kun herään ja illalla viimeisenä, kun nukahtaa. Jumala on suonut minulle vanhempia veljiä. Olen kaiken opetuksen, julistuksen ja palvelutehtävän alistanut heidän alamaisuuteensa ja otan heiltä vastaan ohjausta ja neuvoja. Jumalan sana ilmoittaa hyvin selkeästi, että täytyy olla alamainen kaikelle sille säädökselle ja asetukselle, minkä Jumala on antanut meille. En pysty tällä tiellä kulkemaan yksin. Jos en olisi kenellekään vastuullinen, niin ylpistyisin ja menisin harhaan.

JOKAISEN USKO KOETELLAAN
- Sitähän se aina tarvitsee, suostumista ja kuuliaisuutta. Ei tämä tietenkään helppoa tietä ole. Olen joutunut maksamaan hinnan ja tulen joutumaan. Sitä minä tahtoisin tänä päivänä, että kun me luemme Jumalan sanaa, niin lukisimme ymmärtäen, että se on tarkoitettu meille, jotka elämme tässä ajassa, tätä päivää ja tässä kulttuurissa - se on aivan meitä varten. Emme ajattelisi, että se oli joskus silloin, niihin olosuhteisiin ja kulttuuritaustaan. Uskaltaisimme luottaa Jumalaan enemmän, antautua kokonaan Hänelle, koska Hän tahtoo, että meistä jokaisesta tulisi Jeesuksen opetuslapsia. Kun me kaikessa turvaamme Häneen ja rukoilemme Isältä, Hän vaikuttaa kaikessa ja pitää huolen. Jos joku kokee saaneensa kutsun Jumalalta lähteä evankeliumin työhön kokopäiväisesti, ettei kukaan uskaltaisi kieltäytyä. Herra varmasti vahvistaa sen kutsun. Vaikka se maksaa paljon, niin sen tärkeämpää tehtävää ei ole. Hän saa olla ihan varma, että Jumala pitää huolen, vaikka siitä joutuu maksaman hintaa ja koettelemuksia tulee, mutta jokaisen usko koetellaan.

Juhan palvelutyöhön voit tutustua täällä: https://juha-norolampi.webnode.fi/

Teksti: Marja-Leena Kortelainen

Kuvat: Martti Kortelainen